Kellariprojekti: Kulttuuriperintö lähtökohtana suunnittelussa ja remontoinnissa

Taustaa, tyypillinen omakotirakentaminen 1960-luvulla

Tyypillisiä rakenteita useille1960 -luvulla rakennetuille taloille olivat matala harjakatto ja kellarittomissa taloissa betonilaatan päälle tehty puukoolattu, purueristetty lattiarakenne. Kantavana runkona oli yleisesti rankarakenteinen puurunko. Talojen verhoilu oli usein puupanelointi, tiilimuuraus tai asbestisementtilevy. Puupanelointi oli usein pystysuuntainen ja värimaailma perinteinen: punainen, keltainen, valkoinen tai vihreä. Ikkunat olivat näissä omakotitaloissa aiempia rintamamiestaloja suurempia ja niitä oli enemmän. Ikkunoiden pellityksissä ei vielä ollut nykyisen kaltaisia kaatoja ja ne olivat nykyisiä kapeampia.
Ajan taloissa oli usein valetut kuistiportaat ja sisääntulossa melko pieni ulko-ovi nykymääräysten mukaisiin ulko-oviin verrattuna. Myös sisäovet olivat 60-luvun taloissa nykyistä kapeampia ja usein kokopuisia. Ilmanvaihto oli 1960 -luvun taloissa painovoimainen tai siinä oli koneellinen poistoilmanvaihto. Koneellista ilmanvaihtoa omakotitaloissa ei vielä tuona aikana ollut. Talojen kellarit olivat tyypillisesti kylmäkellareita, autotalleja ja varastoja.

Esimerkki 60-luvun talon etuosasta.. Kuva: Kylätien molemmin puolin blogi.

  

Suunnittelemamme talon kulttuuriperintöä

Suunnittelemamme talo on ollut lähes koko elinikänsä saman suvun omistuksessa. Asutamme taloa nyt kolmannessa polvessa. Talon ”isännän” vanhemmat ja isovanhemmat ovat omistaneet talon aiemmin. Jokaisella polvella talo on ollut aikansa kulttuurin ja muodin mukainen. Niin teknisesti kuin ulkoisestikin. Ainut yhtäläisyys on talon värimaailma, mikä on pysynyt samana. Verhoilun pääväri on ollut kokoajan valkoinen.
Ensimmäisen sukupolven aikana talon verhoilu oli valkoinen pysty puupaneeli. Alkuperäisen talon etuseinä etuoven ympärillä oli tumman vihreä ja metalliset kaiteet olivat punaiset, joka kertoo sen ajan värimuodista. Sisällä seinämateriaaleissa oli käytetty paljon värejä, kuten oranssia, tummaa vihreää ja valkoista.

Yksi ensimmäisistä kuvista meidän talosta. Oletettavasti vuodelta 1963.

Toisen sukupolven hankkiessa talon 1980-luvun loppupuolella talo sai valkoisen tiiliverhoilun ja tiilikuvioisen mustan peltikaton. Etuseinän vihreä väri vaihtui valkoiseen tiiliseinään ja etuoven kasvoi merkittävästi tummanruskean puisen oven tullessa vanhan pienemmän ulko-oven tilalle. Sisätiloihin tuli ajan muodin mukaista ruskeaa puupanelointia sekä seiniin että kattoon. Lattia oli osin muodikasta muovimattoa ja osin olohuoneen puuparkettia. Keittiön pääväri oli tumma ruskea. kaapistot olivat tumman ruskeaa puuta ja kaapistojen ja tiskipöydän välissä oli tumman ruskeaa laatoitusta. Ajan muodin mukaista oli myös puutarhojen varsin laaja puu ja pensaskasvusto. Lajien kirjo ja määrä oli suurta nykyiseen vähäpuisempaan puutarhamuotiin verrattuna.

Meidän talo 80-luvulla.

Nykyisen kolmannen sukupolven tekemä remontti on alkanut vuonna 2013. Aiemmasta 1980-luvun remontista ja alkuperäisestä valkoisesta puutalosta on ”jäljellä” enää vain valkoinen tiiliverhoilu. Katto, ovet, ikkunat ja sisäpinnat on joko uusittu täysin tai maalattu vaaleampaan värisävyyn. Talotekniikkaa on uudistettu uusiutuvan energian ratkaisuihin. On hankittu aurinkopaneeleita katolle ja ilmalämpöpumppu sisälle. Talon pihalta on kaadettu varsin mittava määrä pihapuita ja pensaita. Oleskelualueita on rakennettu ja pihalle on rakennettu täysin uutena rakennuksena autotalli. Entisen sukupolven autotalli sijaitsi talon alakerroksessa, johon tämä sisustussuunnittelukohde nyt sijoittuu.
Nyt tehtävässä alakerran sisustussuunnittelutyössä käytettävät huonekalut kuten tummanruskeat seinäkaapit ovat suurelta osin talon ensimmäisen ja toisen sukupolven ajalta 1960 -luvulta. Ne ovat olleet heidän aikansa muotia, jotka ovat nyt uudelleen yhdisteltyinä taas ajankohtaisia. Sisustusmuoti on jo pitkään suosinut 1960-luvun puukalusteita kuten kaappeja ja pöytiä yhdistettyinä ajanmukaisiin muihin esineisiin. 

Talomme tänään.

Tämän sisustussuunnittelun idea onkin luoda uusi tila käyttäen pitkälle vanhoja huonekaluja, jotka olemme perineet edellisiltä sukupolvilta, jotka ovat talossa asuneet. Uutta halutaan luoda vanhaa kulttuuriperintöä suuresti kunnioittaen ja edellisiä sukupolvia muistaen.